Kerrostalo. Hieman pelottava ajatus tytölle, joka on asunut elämänsä ensimmäiset 21 vuotta omakotitalossa pl. vaihto-oppilasvuosi Brasiliassa. Vaihtarivuonna kerrytin kokemuksia puolella vuodella rivarissa ja puolella vuodella pienkerrostalosta. Joten syksyllä 2010 muuttaessani ensimmäiseen omaan kämppään, oli edessäni paitsi muutto omilleni, myös muutto kerrostaloon. 

Ensimmäinen oma kämppäni oli ensimmäisen kerroksen yksiö ja kaikessa karuudessaan ja seitkytlukulaisine viboineen just passeli ja kiva! Tykkäsin asua siinä. Tosin iltaisin olin aina pienessä paniikissa, kun huoneen valo piti sammuttaa toiselta puolelta huonetta. Juoksin sitten vauhdilla sänkyyn vauhtihypyn kanssa, ettei joku mörkö sängyn alta nappaisi nilkasta kiinni. Sekin oli vähän nihkeetä, että yläkerran asukas aloitti tiskaamisen aina aamukolmelta. Tuohon aikaan opin nukkumaan korvatulppien kanssa. Enkä uskaltanut vielä valittaa naapureille.

Toinen kämppäni, ykköskerroksen asunto sekin, oli lähinnä tavaroitteni varastona ja minun pikaisena tukikohtana. Asuin kolmen tytön solukämpässä. Minun huoneessa oli 10 neliötä ja ikkuna, josta veti niin kovasti, että verhotkin heilui. Asuin tuossa kämpässä 9 kk. Se riitti soluelämää. Tosin siististä ja ilmaisesta pyykkituvasta paljon plussaa! Ja toisesta kämppiksestä. Tässä vaiheessa uskalsin valittaa kämppiksille. Heippalapuilla.

Kolmas kohde oli väliaikaiskämppä, jossa en ikinä ollut virallisesti kirjoilla. Asuin siellä 3 kuukautta. Viidennen kerroksen kattohuoneisto harjakatolla, leveällä ikkunalaudalla ja lautalattialla. Aika täydellinen. Paitsi keittiö oli surkein ikinä! Myös kylppärissä sijaitseva vintille johtava ovi oli aika kuumottava, vähän sellaista kauhuleffameininkiä. Ylimmän kerroksen kämpässä ei tarvinnut valittaa naapureille.

Nykyisessä asunnossa onkin tullut viihdyttyä jo melkein neljä vuotta. Seitsemännen kerroksen parvekkeellinen kaksio, jossa on makkarin ja olohuoneen välissä ihanat pariovet. Ensimmäinen asunto, jota olen lapsuudenkodin jälkeen kutsunut kodiksi. Tästä asunnosta löytyy aika erikoisia oman elämän Remontti-Reiskan ratkaisuja, mutta silti en keksi kauheasti valitettavaa. Itse asunnosta siis. Naapureista senkin edestä. Tämän asunnon kohdalla olen terästäytynyt valittamisessa. Heippalaput, kirjalliset valitukset isännöitsijälle, henkilökohtaiset kohtaamiset… Kiitos toisiksi ylimmän kerroksen. Ylimmän kerroksen asukkaat ei ilmeisestikään ymmärrä, kuinka selvästi äänet kuuluu alaspäin. Siksi väitänkin, että huonoin kerros asua, on toisiksi ylin kerros. Valitse joku muu. Yläkerrassa on asunut tämän vajaan neljän vuoden aikana jo kuusi eri porukkaa. Enkä ole valittanyt kuin kahdelle niistä. Eli ei ne ainakaan minun valituksien takia ole muuttaneet. Ehkä se kämppä on vain riivattu?

Tein kokemusteni pohjalta perinteisen plus/miinus-listan kerrostaloasumisesta. Eikä tätä ehkä kannata ottaa ihan kauhean vakavasti, vaikka pieni totuuden siemen tässä piileekin.

Miinukset

• Äänieristys – tätä ongelmaa ei ole, jos asuu jykevässä, oikeasti vanhassa kivitalossa, joissa seinäpaksuudet on puolimetriä
• Suoraan vessanpöntön veteen pissaavat yläkerran naapurit – sitä pöntön kaakelia voi hyödyntää, eikä tykittää ihan täysiä siihen veteen
• Kantapääkävelyä harrastavat yläkerran naapurit
• Korkokenkäkävelyä harrastavat yläkerran naapurit
• Keskellä viikkoa bilettävät yläkerran naapurit
• Huonekaluja tms jatkuvasti siirtelevät yläkerran naapurit
• Ärsyttävät naapurit – katso ylemmät kohdat
• Oman pihan puute – lähimökki pelastaisi tältä

Plussat

• Sijainti – yleensä kerrostalokämpät on aika hyvien kulkuyhteyksien varrella, tai ihan keskustassa kuten nykyinen koti – alakerrasta löytyy mm. kaksi irtokarkkikauppaa ja naapuritalosta Finnkino
• Hyvä jätehuolto – lajittelumahikset
• Huoltomiehet – kun pistorasia kärähtää, vessanpönttö vuotaa tai ovipuhelin hajoaa, ei tarvitse kuin rimpauttaa huoltomiehelle
• Ei pihaongelmia – ei haravointia, ei lumitöitä
• Säilytysmahdollisuudet – vinttivarasto, kellarikomero, pyörävarasto jne.
• Pyykkitupa – näitä ei uudempiin taloihin enää tehdä, mutta mun mielestä yksi fiksuimpia juttuja, vaikken enää neljään vuoteen pyykkitupaa olekaan käyttänyt
• Helppous – katso ylemmät kohdat
• Mukavat naapurit – herttaiset mummelit ja avusta pelastavat herrasmiehet

Loppuen lopuksi aika fifty-fifty siis. Tällä hetkellä kerrostaloasuminen sopii mun elämäntilanteeseen äärimmäisen hyvin.

Mitä ajatuksia sulla on kerrostaloasumisesta?

@: UNELMAMAJA@GMAIL.COM
FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN // BLOGIT.FI

 Just some random things about living in apartment house. Good and bad sides. Fifty-fifty.