Nyt kun arki on jo asettunut uomiinsa ja illat alkavat pimentyä, olen päässyt taas pikkuhiljaa kiinni käsitöiden maailmaan. Olen varsin innokas aloittamaan eri käsityöprojekteja, mutta aika usein ne tuppaavat jäädä kesken pitkiksikin ajoiksi. Tällä kertaa rykäisin kuitenkin trikoomekon alusta loppuun aika nopeasti, ihan parissa illassa.
Ostin viime talvena Eurokankaasta paria kivaa trikookangasta ja olen hillonnut niitä kaapeissa nyt jo armottoman pitkään. Alusta saakka minulla oli kyllä selvät visiot kankaiden varalle, mutta en vaan saanut itseäni tarttumaan kankaisiin ja ompelukoneeseen kiinni. En ole moneen vuoteen ommellut yhden yhtä vaatekappaletta, joten se onkin ollut ehkä hieman apinana hartioilla hidastamassa toimeen tarttumista. Pari viikkoa sitten ollessani yksin kotona, nappasin vihdoin ostamani robottikankaan, nuppineulat ja ompelukoneen keittiönpöydän ääreen ja aloin hommiin.
Olen joskus vuosia sitten ostanut Monkin ale-rekistä ihanan rennon trikoomekon, joten lätkäisin tämän jo kulahtaneen tarjousmekon ikään kuin kaavaksi uuden karhean robottikankaan päälle ja vedin kaavat hyvin suurpiirteisesti kankaalle. Valitsin malliksi tarkoituksella helpon ja rennon koltun, ettei innostus kuolisi ainakaan liian vaativaan ompelu- tai kaavoitustyöhön. Piirsin kaavat, leikkasin saumavaroineen irti ja aloin surrutella koneella. Huolittelin kankaat tarkemmin kuin koskaan ja siihen menikin eniten aikaa. Osien yhteen ompeluhan on hirvittävän nopeaa hommaa, eikä viimeistelyynkään mennyt liikaa aikaa. Kun olen tällainen rintavampi ja persevämpi ilmestys, niin ompelin viimeistelynä vyötärölle vielä kuminauhan, jotta A-linjainen mekko ei olisi ihan teltta päälläni. Näin uumaakin saadaan vähän esiin tämmöisessä rennossa trikoomekossa.
Kaiken kaikkiaan olen hirveän tyytyväinen ensimmäiseen vaatteeseeni sitten kymmeneen vuoteen. Jäljestä tuli yllättävän siistiä ja mekko istuu kivasti päälleni. Tästä rohkaistuneena taidan uskaltaa tarttua jo ihan hetken päästä taas kankaisiin ja koneeseen kiinni. Seuraavaksi haaveilen pitkähihaisen trikoopaidan ompelusta. Katsotaan, mitä siitä tulee, sillä olen ommellut pitkähihaisen paidan tasan kerran, yläkoulussa. Silloin toinen hiha ei asettunut olkasaumaan oikein ja kiertyi jotenkin oudosti, joten paita ei ollut mikään miellyttävin päällä.
Unelmamaja 