Huh, millainen mennyt kuukausi onkaan ollut! Eipä ole paljoa ehtinyt muhimaan koneen parissa, niinpä blogikin on saanut elää ihan hiljaiselossa. Nyt on kuitenkin aika palata sorvin ääreen.
Reilu viikko sitten kuukauden suurimmat pinnistelyt ja pakkailujen tarkoitus kulminoitui, kun oli muuttopäivän aika ja pääsin muuttamaan homeisesta kämpästä uudempaan asuntoon. Muutimme neljän tunnin aikana kolmen tytön asunnot yhteen ja pääsimme vaatimattomasti Joensuun parhaalle paikalle asumaan. Muuttoa ennen ja jälkeen oli myös yksi opiskelijavappu juhlittavana parin vuoden tauon jälkeen. Ja olipahan muuten hauska vappu! Ei käy kuin kiittäminen niitä mahtavia ihmisiä, joihin on ollut onni tutustua tämän kuluneen Joensuu-vuoden aikana. Onneksi vappu on kuitenkin vain kerran vuodessa ja jospa ei ihan heti tarvitsisi muuttaakaan, niin olisin varsin onnellinen.
Reilun viikon ajan olemme nyt ehtineet ihastella ja huokailla asuntomme ikkunoista avautuville maisemille, upeille auringonlaskuille ja mahtavalle asunnollemme. Lupaan palata näihin vielä myöhemmin lisää. Monesti.
Vaikka olemme asuneet tässä vasta viikon, pidimme jo heti alkuhaipakkaan tuparit ystävillemme. Olipahan hyvä vauhdittaja purkamaan muuttolaatikot. Tuparikukat muistuttavatkin nyt viime lauantaisista hauskoista tupareista ja siellä olleista ihanista ihmisistä. Upeasta asunnosta, huippukämppiksistä ja tuoreista leikkokukista nauttien on ihmisen aika hyvä olla juuri nyt.