Kun rakkaus katosi

Mietin pitkään, julkaisenko ollenkaan tätä kirjoitusta. Moneen kertaan otin sen julkaistavista pois ja jälleen lisäsin sen sinne. Lopulta päädyin siihen, etten varmasti ole ainoa tämän asian kanssa, joten päätin painaa julkaise-nappia. Haluan voida puhua ja kirjoittaa myös kipeistä aiheista.

Mistä rakkaus alkaa ja mihin se  loppuu?  Miksi rakkaus syntyy ja kuolee? Mistä rakkaus löytyy ja mihin se katoaa? Kaksi vuotta sitten pitkä parisuhteeni päättyi. Olin kuvitellut olevani tuossa suhteessa loppuikäni, mutta kävi kuitenkin toisin. Olen eron jälkeen miettinyt näitä edellä esittämiäni kysymyksiä silloin tällöin. Luultavasti näihin maailman suurimpiin kysymyksiin ei kukaan osaa vastata tyhjentävästi. Eikä onneksi tarvitsekaan.
alone
Näin kevätauringon paistaessa mieli kirkastuu ja piristyy, mutta samaan aikaan huomaan myös pientä alakuloa mielessäni. Kevätauringon kanssa kilpaa paistavat vastarakastuneet ja viikonloppuisin järven jäällä näkee paljon onnellisia pariskuntia. Kun jäällä tepastellessa vierellä ei olekaan sitä omaa rakasta, kaikki tämä muistuttaa entistä selvemmin siitä, että itse kulkee eteenpäin yksin, ilman omaa mielitiettyä. Tiedän olevani onnekas, että olen löytänyt edes joskus elämässäni upeita ihmisiä, joiden kanssa olen saanut rakastaa useita vuosia.  15-vuotiaasta lähtien seurustelin enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti 11 vuotta. Yhdentoista vuoden jälkeen olikin melkoista olla yhtäkkiä yksin. Tosin olen sitä mieltä, että jokaisen meistä olisikin hyvä olla joskus yksin. Kuunnella ja tutustua sisimpäänsä. Loppuen lopuksi vain itsensä kanssa sitä on tultava toimeen koko elämä, niin tekee hyvää tietää, mitä sisälle kuuluu ja mitä elämältään haluaa. Nyt kuitenkin kun on viettänyt kaksi vuotta yksin ja ympärillä olevat ystävät, kaverit ja tuttavat pariutuvat, kihlautuvat ja perustavat perheitä, tulee väkisinkin mieleen, että onko minussa jotain vialla, kun olen edelleenkin yksin. Olen onnellinen ystävieni ja läheisteni puolesta eikä toisten onni ole minulta pois, mutta välillä siihenkin väsyy, kun itse hakkaa päätään vain toistuvasti seinään näissä asioissa ja toisilla on jono jo ovella valmiiksi. Tiedän, että kaksi vuotta ei ole pitkä aika ja on ihmisiä, jotka ovat pidempiäkin aikoja ilman suhdetta, mutta alkaahan tämä jo pikkuhiljaa riittää. Ihminen kaipaa toisen ihmisen kosketusta, läheisyyttä ja rakkautta.

En ole nirso tai odota mahdottomia toiselta, tosin en ole myöskään valmis tyytymään ihan mihin tahansa vain ollakseni jonkun kanssa. Toivon, että vielä joku kaunis päivä kohtaan tyypin, joka tuo rakkauden takaisin elämääni. Vaikka eihän elämästäni nytkään rakkautta puutu, kun minulla on perheeni, ystäväni ja sukulaiseni. Silti todella toivon vielä löytäväni elämäni rakkauden. Sitten voin kertoa, mistä se löytyy. Ja jos sitä ei mistään löydy, olen tehnyt varasuunnitelman, jonka mukaan keikun vanhoilla päivilläni leopardiuimapuvussa ja aurinkolipassa etelän auringon alla, drinksu kädessä.

@: UNELMAMAJA@GMAIL.COM
SEURAATHAN UNELMAMAJAA MYÖS NÄISSÄ KANAVISSA
FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN
Mainokset

7 kommenttia artikkeliin ”Kun rakkaus katosi

  1. Voi muru, sussahan ei ole mitään vialla vaan kaikki kohdallaan ja jonain päivänä sä löydät sen tyypin, jonka kanssa ootte yhdessä ihan paras tiimi. Odotappa vaan ❤️ ja sitä ennen… Reissaa ja touhua ja tee mitä ikinä itse tykkäät!

    Tykkää

    1. Kiitos ❤ Ja kyllä, reissaan ja touhuan sitä ennen, JA sen jälkeen just niin paljon kuin vain ehdin ja jaksan 🙂

      Tykkää

  2. Eiköhän näitä pohdintoja ole ollut useammallakin meistä. Sä olet hyvä ja mahtava juuri tuollaisena kuin olet! Mä olen optimisti, ja varmasti sullekin löytyy se toinen puolisko. Joidenkin pitää vain valitettavasti odotella hieman pidempään kuin toisten. Sillä välin – nauti ystävistäsi, perheestäsi, matkustelusta ja mistä ikinä vain haaveiletkin!

    Tykkää

    1. Kiitos Kiira! ❤️ Näinhän se on, osa joutuu odottelemaan pidempään, osa lyhyemmän aikaa. Ja joillekin se ei osu välttämättä koskaan kohdalle, mutta voi silti elää ihan yhtä onnellisen ja täyden elämän 😊 Ja toteutan kaikkea tuota nyt täysiä, JA myös silloin, jos ja kun rakkaus osuu kohdalle!

      Tykkää

  3. Ihana Sanna, kun jaat tällaisen kirjoituksen.☺️ Eksyin pitkästä aikaa blogiisi – ja tää otsikko vangitsi heti silmän. Itsekin pohdin monia monia vuosia samaa asiaa, kunnes rakkaus osui omalle kohdalle sitten aivan odottamatta ja vastoin kaikkia itse mietittyjä todennäköisyyksiä. 😄 Kyllä se sieltä vielä tupsahtaa. Siihen asti neuvon nauttimaan omasta ajasta ja reissaamaan niin paljon kuin sielu sietää – yksin ollessa on ainakkn huomattavasti helpompi lähteä ulkomaille työpätkälle/vaihtoon/ maailmanympärysmatkalle, kun ei tarvitse pohtia toisen tilannetta. 😉

    Tykkää

Kiva, kun jätät kommenttia.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s