Gili Air kuulostaa mun mielestä joltain lentoyhtiöltä, joka liikennöi vuohia kuhisevilla seuduilla vuoristojen keskellä. Todellisuudessa kyse on kuitenkin Indonesian ihan minikokoisesta saaresta, joka sijaitsee Balin itäpuolella parin tunnin lauttamatkan päässä, aivan Lombokin saaren läntisen rannikon tuntumassa.
Kun aloin suunnitella Balin matkan kohteita, oli Gilin saaret alusta saakka mukana suunnitelmissa. Gilin saaret kuuluvat virallisesti Lombokin maakuntaan, eivätkä näin ollen ole osa Balia. Saaret sijaitsevat aivan toistensa kyljessä ja niiltä näkee jokaisen Gilien saaren sekä Lombokin pääsaaren. Gilin saaria on kolme: Trawangan, Air ja Meno. Trawangan eli tuttavallisemmin Gili T on saarista isoin ja kehittynein. Tälle saarelle porukka, etenkin nuoret aikuiset, suuntaavat pääasiassa bilettämään ja pitämään hauskaa. Trawanganin vieressä on saarista pienin, Meno. Tämä saari on näistä kolmesta niin sanotusti vähiten kehittynyt ja paikka onkin häämatkalaisten sekä kilpikonnabongareiden suosiossa. Kolmas saari, Gili Air, on kahden ensimmäisen välimuoto. Saarella ei ole ollenkaan moottoriajoneuvoja, pääkadulta löytyy pankkiautomaatti sadan euron nostorajoituksella ja rantabaarit sulkeutuvat pääasiassa kymmenen, yhdentoista aikaan.
Aluksi olin suunnitellut meneväni Menolle ja Airille, mutta matkan aikana päätin, ettei häämatkalaisten suosima Meno ole ehkä juuri se, mitä yksin matkaavana kaipasin. Niinpä skippasin Menon ja olin Airilla pari yötä pidempään kuin olin aluksi suunnitellut. Ja onneksi olinkin! Olisin voinut jäädä saarelle varsin hyvin vielä pidemmäksikin aikaa. Ilmapiiri, majoitus, sää. Kaikki osui aivan nappiin täällä.
Neljä yötä törkeän makeassa hostellissa, Captain Coconuts Gilissa, oli parasta aikaa matkallani. Captain Coconuts Gili -hostelli on ekologinen, rakennettu bambuista ja kierrätysmateriaaleista sekä tarjoilee herkullista vegaanista sapuskaa. Kuten matkallani muutenkin pääosin tein, majoituin nytkin dormissa. Ja mikä dormi se olikaan! Sängyt riippuivat bamburakenteisen rakennelman toisen kerroksen katosta seinättömässä makuusalissa. Jokaisen sängyn jalkopäässä oli tuuletin ja sängyn ympärille sai virittää iltaisin näkö- ja hyttyssuojan antamaan omaa tilaa nukkuessa. Jokaisella yöpyjällä oli iso lukollinen kaappi tavaroilleen ja kaapin sisässä oli jopa pistorasiat, että omia laitteita sai ladata lukkojen takana. Vaikka tämä olikin se paikka, josta vähiten tuli mieleen, että joku pöllisi tavaroita.
Gilin saaret ovat niin pieniä, varsinkin Meno ja Air, että niiden ympäri kävelemiseen ei mene kuin pari hassua tuntia, kun rauhassa löntystelee. Vesi on älyttömän kirkasta ja turkoosia, eikä rantahiekalla näy muoviroskaa. Ainoastaan vedessä kahlatessa kannattaa hieman katsoa, ettei tallo lukemattomia meritähtiä ja rantahietikolla korallien sirpaleet sekä rantaan ajatunut merilevä saattavat välillä tuntua ikäviltä jalkapohjassa. Rantavesi on mukavan matalaa ja siinä voikin rauhassa lillutella lämpimässä vedessä. Hyvällä tuurilla voi bongata merikilpikonnia. Itse bongasin ensimmäisenä päivänä varaanin (toimi. huom. kyseessä oli ihan tavallinen varaani, ei valtava komodonvaraani).
Gili Airin elämän rytmi on ihanan rento ja huoleton. Kuten mainitsin, ei saarella ole ainuttakaan moottoriajoneuvoa. Saarella pääasialliset kulkuneuvot ovat omat jalat, polkupyörät ja hevosvankkurit. Muutamia sähkömopoja näkyi myös. Itse vuokrasin hostellia vastapäätä olevasta pyörävuokraamosta polkupyörän pariksi päiväksi. Suurimmaksi osaksi kuljin kävellen, mutta välillä oli kiva ottaa pyörä alle, esimerkiksi kun suuntasin saaren toiselle puolen joogaamaan isoon joogaresortiin. Joogasin Balilla ollessani paljon, en joka päivä, mutta huomattavan usein. Niinpä halusin myös Gililla joogaamaan. Olikin mieleenpainuva kokemus joogailla isossa, seinättömässä joogasalissa, kun mieletön monsuunisade ropisi kattoon ja pienen matkan päässä kumisi moskeijan rukouskutsut. Myönnettäköön, että aamuneljältä nukkuessani Coconutin seinättömässä Bamboo Lodgessa hieman otti pattiin, kun moskeijan rukouskutsut pamahti päälle. Kuten sanoin, Gilin saaret kuuluvat Lombokin alueeseen, ja näin ollen sen pääuskonto on islam Indonesian pääuskonnon mukaan. Ainoastaan Balin alueella valtauskontona on hindulaisuus, muuten maa on islamilainen. Niinpä Gili Airilla paikalliset naiset käyttivät hijabeja paljon, mutta turisteilta ei vaadittu sen kummemmin pukeutumissääntöjä. Tosin heti Balille saapuessani paikalliset ohjeistivat, että ihan Balillakin olisi kunnioittavaa paikallisia kohtaan kulkea kaduilla oikeat vaatteet päällä, eikä ainoastaan bikinin yläosissa. Tätä haluaisin painottaa kaikille Balin suuntaan matkustaville. Kunnioittakaa paikallisia ja laittakaa biitsiltä lähtiessänne jotain vaatetta uikkareiden päälle. Myös siellä Gilin saarilla 😉
Balilla ollessani säät eivät osuneet ihan nappiin, mutta Gili Airilla aurinko helli oikein olan takaa. Paitsi tietenkin viimeisenä kokonaisena päivänä, kun piti mennä snorklaamaan ja bongailemaan merikilpikonnia. Silloin iski ukkonen päälle, mikä hellitti hetkeksi, mutta vyöryi illalla myrskynä päälle. Sekin oli kokemuksena aika mieletön, kun hengattiin hostellin reissaajien porukalla lähibaarin rantalaverilla juomassa Bintangia ja nauttimassa upeasta auringonlaskusta, kun aivan puskista alkoi tuulla ihan sairaasti ja heti perään alkoi sataa kuin saavista kaatamalla. Uskomatonta, kuinka nopeasti paikalliset löivät myrskyluukut kiinni ja siivosivat rantatuolit jemmaan. Kaikki tämä tapahtui valehtematta minuutissa. Mekin kipitimme melkoisella vauhdilla suojaan ja päädyimme jatkotoimenpiteenä Lucky’s Bariin, joka on auki vaikka päivittäin, jos vain on porukkaa. Niinpä tänä iltana kaikki lähistöllä olleet oluen nautiskelijat pakkautuivat pikkuruisen baarin katosten suojiin ja bileet olikin jo pystyssä! UV-maalia, jalkapallon live-studiota ja Bintangeja.
Gili Air oli ainakin itselleni pieni pala paratiisia ja haluankin ehdottomasti suunnata sinne vielä joskus uudestaan ihailemaan maailman upeimpia auringonlaskuja (voitko uskoa, että mihinkään näistä auringonlaskukuvista ei ole kajottu muuttamaan värejä ❤ ). Ja täytyyhän niitä merikilpikonniakin päästä ihmettelemään sekä fiilistelemään ulkoilmaleffaa rannalle. Tosin silloin valitsen merimatkalle sen kaikista isoimman ja hitaimman veneen, jotta en pelkäisi henkeni puolesta koko aikaa. Jos vain mahdollista, suuntaa Airille ja majoitu ihanassa Captain Coconutsissa (ei ole edes maksettu mainos).
Loppuun vielä pieni valistusosio Balille ja Gilille (sekä kaikkialle muuallekin) reissaaville:
1. Ota mukaasi täytettävä vesipullo. Gili Airilla on 52 täyttöpistettä vesipulloille.
2. Kieltäydy muovipilleistä. Ne on oikeasti ongelma merialueilla.
3. Käytä ruokaostoksiin kesto-/kangaskassia.
4. 3 For The Sea – joka kerta rannalta tullessasi nappaa mukaasi muutama roska. Näin rannat pysyvät puhtaampina.
Unelmamaja 
Ihastuttavia kuvia 🙂
TykkääTykkää
Ihana kuulla! Lämmin kiitos 😊
TykkääTykkää
Oi vitsit oli ihana lukea Gili Airista, josta itselläkin niin ihania kokemuksia 😍 Itse olin siellä viime kesänä ja päädyin myös pidentämään siellä oloani parista yöstä yli viikkoon! Ihana paikka!
TykkääTykkää
Mukava kuulla, että sullakin on ihania muistoja Airilta. Ihana paikka!
TykkääTykkää
Olisit vain mennyt käymään Menolla! Me oltiin siellä 2012 eikä siellä ollut kuhertelevista pariskunnista tietoakaan. Pieni ja idyllinen saari (ainakin monta vuotta sitten), jonka ympäri käveli tunnissa. Automaattia ei ollut eikä kauppaa ja saaren keskellä oli paikallisten pieni kylä. Gili T:stä en niin välittänyt, kun siellä oli meno turhan riehakas omaan makuun.
TykkääTykkää
Nykyään Menollakin on jo kuulemma automaatti 🙂 Ainut asia, mikä harmittaa, etten mennyt Menolle oli turkoosimmat vedet ja kilpikonnat, mutta muuten en usko, että olisin ihan niin paljoa nauttinut, kun yksin olin matkalla.
TykkääTykkää
Mä matkustin Gileillä yksin 2016 talvella ja vaikka Gili Air oli ihan kiva, niin mulle Meno oli kyllä se ykkönen. Myönnetään, että siellä oli todella hiljaista, mutta Airilla oli mun makuun ”paratiisisaareksi” vähän liikaakiin kaikkea. Mikä on kyllä ihan väärin sanottu sekin, koska kyseessä on kumminkin tosi pieni saari, jolla ei oikeesti oo juuti mitgään 😀 Mutta siis kannattaa käydä myös Menolla! 🙂 Mun juttuja tuolta: http://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2016/11/08/gili-air-lomaa-varpaat-hiekassa/ http://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2016/11/19/gili-menolta-loytyy-omaa-rauhaa-ja-hiljaisia-rantoja/ ja http://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2016/12/01/balin-ja-lombokin-saaret-mika-oli-suosikki/
TykkääTykkää
Ihania kuvia 🙂 Balin suuntaan olisi kyl joskus kiva päästä. Sisko lähti sinne just eilen. Hyviä valistusvinkkejä, ne kannattaa pitää mielessä muuallakin.
TykkääTykkää
Bali on ollut yksi parhaimpia matkakohteitani, vaikka hyvin turstoitunut onkin. Tosin mitään tyhjää turistitonta paikkaa en odottanut, kun itsekin sinne matkasin 🙂 Suosittelen lämpimästi!
TykkääTykkää
Noista saarista olisi todellakin vaikea valita, Gili Air vaikuttaa kyllä todelliselta paratiisilta ja Captain Coconutkin näyttää houkuttelevalta vaikken yleensä dormeissa nukukaan. Oma pistorasia lukollisessa kaapissa, se on luksusta.
TykkääTykkää
Captain Coconuts oli kyllä ihan mielettömän hyvä löytö! Vielä joku päivä haluan käydä myös tsekkaamassa Menon ja toki myös Airin, se kun kuulemma muuttuu valtavaa vauhtia.
TykkääTykkää
Itse tykkäsin kanssa ehdottomasti Balin reissullani eniten Gili Airilla viettämästäni ajasta, ja päädyin viipymään siellä suunniteltua pidempään :). Paikka oli juuri kuten kuvailit, ja olen sitä suositellut muillekin matkaajille. Vielä toivottavasti pääsen vierailemaan uudestaan, sillä kovasti sinnekin rakennettiin tuolloin. Toivottavasti jotain alkuperäistä säilyy kuitenkin.
TykkääTykkää
Jälkikäteen vähän harmittaa, että turasin Ubudissa niin pitkään, kun se ei tuntunut omalta paikalta, toisin kuin Air. Toivon samaa, ettei paikka muutu liikaa. Nytkin oli kolmessa vuodessa muuttunut melkein tunnistamattomaksi, kun juttelin muiden reissulaisten kanssa.
TykkääTykkää
Kiva että löysit Gililtä oman paratiisisi, luulin että nekin saariryhmät ovat jo menettyjä paratiiseja. Ihania hetkiä kuvailit, siis vaikkapa tuo joogailu sateella. Ja upeita kuvia kerrassaan! Vielä en ole käynyt siellä tai Balilla, mutta on kyllä bucket listillä todella korkealla. Toivon todella, että löytäisin sieltä samanlaisia kokemuksia kuin sä, eli paratiisin. 🙂
TykkääTykkää
Kiitos sydäntä lämmittävästä kommentista! 🙂 Airilta löytyi tosiaan pala paratiisia minulle, kaikille se ei ole välttämättä sitä, mitä kaipaa, mutta minulle toimi loistavasti. Toivottavasti pääset mahdollisimman pian toteuttamaan bucket listaasi 🙂
TykkääTykkää
Itselleni Gili Air jätti vähän vaisun vaikutelman, liekö taustalla ollut jo maailmanympärimatkalla kohteeksi sattuneet lukemattomat paratiisisaaret, jotka vähän jättivät Gili Airin varjoonsa… Mutta tuo Captain Coconuts oli kyllä ihana paikka, siellä viihdyin!
TykkääTykkää
Niin, eihän Air todellakaan ole sellainen hiljaisuuden tyyssija ja siinä mielessä paratiisisaari. Itselleni kuitenkin juuri sopivasti rauhaa ja puuhaa. Ai säkin olit Coconutsissa! Aika hauskaa 😀
TykkääTykkää
Bali ja Gili-saaret mun haaveissa myös ja tämä vaikutti tosi lupaavalta ja aivan ihanan kuuloinen hostelli! Muutenkin tuli sellainen fiilis, että viihtyisin tuolla. Sekin on plussa, että saarella on vesipullon täyttöpaikkoja.
TykkääTykkää
Jos ja kun joskus suuntaat Balin ja Gilien suuntaan, suosittelen erittäin lämpimästi Coconutsia! Hostelli on perheyritys ja homma pelittää hyvin. Myös heiltä löytyi vesipullon täyttöpiste.
TykkääTykkää
Me oltiin Gileillä 2012. Silloin jo Gili T oli turhan vauhdikas meidän makuun. Gili Menoon ihastuttiin, silloin majoitusvaihtoehtoja ei tainnu olla kuin pari ja samoin ravintoloita. Mutta ihanaa näillä saarilla on se, ettei ole edes mopoja, paitsi ilmeisesti nykyään sähkömopoja. Kyllä harmittaa, että tämä saari jäi silloin välistä, tätä on jälkeenpäin monet niin kehuneet! Ja kiva, että muistutit tuosta pukeutumisesta!
TykkääTykkää
Gili Meno on ilmeisesti edelleen aika rauhallinen, eikä majoitus- tai ravintola-ala ole liiaksi ottanut jalansijaa, mikä on vain hyvä asia. Näin Airilla muutaman päivän aikana kaksi vai kolme sähkömopoa, eli onneksi siis nekään ei ole haitaksi. Pitävät itseasiassa vähemmän ääntä kuin natisevat polkupyörät 😀
TykkääTykkää
Tosi kiva postaus 🙂 Jossain välin pitää käydä tarkistamassa nuo Air ja Meno, T:llä käyty joskus vuosia sitten. Viime aikoina kuulunut huhuja kovasta rakennusbuumista, mikä nostattaa vähän karvoja pystyyn. Pitää toivoa, että rakennuksista moni ois tuollaisia Captain Coconuts -tyyppisiä eco -henkisiä ja viihtyisiä resortteja / kuppiloita. Ja tuo on kyllä huippua että voi jalkaisin tepastella kaikkialle, eikä ole mitään liikennehässäkkää ja metakkaa. Eipä ihme, että Gilit on suosiossa 🙂
TykkääTykkää
Kiitos! 🙂 Joo, rakentaminen on aika kovaa myös Gileillä. Sopii toivoa, ettei liikaa lähde käsistä ja että olisi juuri tuollaista ympäristöystävällistä sekä luonnon huomioonottavaa. Luulen, että Airille ja Menolle tulee vielä joskus palattua. Mielummin ennemmin kuin myöhemmin 🙂
TykkääTykkää