Blogeissa pyörii nyt paljon tämmöinen 30 asian lista. Nämä tämmöiset on mielestäni hirveän mielenkiintoisia ja voi kertoa ihmisestä vaikka mitä. Myös kirjoittaja voi oppia itsestään uutta, kun pohdiskelee näihin vastauksia. Siksipä halusin itsekin täyttää tämän. Ehkä sinä opit minusta jotain uutta, ja itsekin muistin taas pysähtyä miettimään joitain asioita itsessäni ja elämässäni.
Avioliittoja ei ole kertynyt vyöllä yhden yhtä. Toivottavasti vielä joku päivä, vaikka avioliitto sellaisenaan onkin ehkä hieman vanhainaikainen instituutti. Silti ikuisena romantikkona toivon vielä joskus olevani onnekas, ja pääseväni naimisiin rakastamani ihmisen kanssa.
Kihloissakaan en ole ollut. Aiemmissa suhteissani muistan toivoneeni jossain vaiheessa ihan kamalasti, että minua kosittaisiin. Tällä hetkellä kihlat tuntuvat maailman kaukaisimmalta asialta, mutta tiedän silti tasan tarkkaan millaisen kihlasormuksen haluaisin, heh.
Lapsia toivon vielä joskus saavani. Ja sitten samaan aikaan en haluaisi. Tai siis, maailma tuntuu menevän koko ajan vain hurjempaan suuntaan, niin pelottaisi kasvattaa tähän pikkuhiljaa tuhoutuvaan maailmaan tyyppejä, jotka eläisivät sen kaiken keskellä. Ja sitten toisaalta haluaisin todellakin omia lapsia. Kokea sen kaiken maailman mullistavan rakkauden raskaudesta lapsen aikuistumiseen ja heidän itsenäistymiseen. Tosin olisin kyllä koko ajan sydän aivan huolesta sykkyrällä.
Lemmikkejä minulla on ollut kolme kappaletta. Ensimmäinen oli harmaa pitkäkarvainen hamsteri Viltsu. Viltsun hautaustarina on yksi lemppareitani kertoa, sillä se on melko tragikoominen. Toinen hamsterini Valtsu oli myös tärkeä, mutta jäi sitten hieman meidän superrakkaan Onni-koiran varjoon, koiran saavuttua taloon. Onni olikin melkein 13 vuotta perheemme silmäterä.
Leikkauksia minulle on tehty yksi oikeaksi leikkaukseksi luokiteltava. Sekin tosin oli päiväkirurgiassa tehty polven tähystys. Lisäksi minulta on myös leikattu kaksi järkyttävän kokoista viisaudenhammasta kirurgisesti veks. Eli helpolla olen onneksi päässyt tällä saralla.
Tatutointeja 4 kpl. Ensimmäisen tatutointini hommasin Brasiliassa vuonna 2009. Toisen otin 2010 ja tuolloin isäni totesi, että jos otan vielä yhdenkin lisää, näytän aivan linnakundilta. Kyllä, kukka- ja partiotatuoinneissani. Tämän vuoden alussa otin monen vuoden tauon jälkeen kaksi tatuointia viimeisenä Bali-päivänäni. Söpö sydän Onni-koiran muistoksi sekä pienen A+-merkinnän veriryhmääni kertomaan.
Lävistyksiä on jäljellä vähemmän kuin joitakin vuosia sitten. Nyt minulla on enää yhdet korvareiät kummassakin korvassa sekä korvannipukassa oleva tragus. Teininä minulla oli neljä korvalävistystä, tragus, napakoru (josta luovuin vasta viime vuonna) ja kielilävistys. Kielilävistyksestä vanhempani vetivät ihan hirveät kilarit, enkä tuolloin 15-vuotiaana ihan ymmärtänyt, miksi he nyt niin kovin siitä raivosivat, mutta nykyään itse reagoisin varmaan ihan samalla tavalla omalle lapselleni.
Muuttoja, sellaisia ihan virallisia on kertynyt kuusi kappaletta. Ja sitten kaksi sellaista matkalaukkumuuttoa, yksi Suomesta Brasiliaan ja Brasilian sisällä yksi lisää.
Ottanut lopputilin monesti. Viimeisin työsuhteeni päättyi viime viikolla ja se onkin toistaiseksi ainoa työsuhde, jota en ole itse päättänyt. Tällä kertaa kyseessä oli puolen vuoden määräaikainen sopimus kesätöiden tiimoilta.
Autoni on pieni ja sympaattinen Smart fortwo. Oikeastihan en tarvitsisi autoa, mutta välillä se helpottaa eloa.
Ollut saaressa useita kertoja. Saaret on ihania. En tiedä, mikä niissä oikein viehättää, mutta jotain erilaista niissä on.
Ollut lentokoneessa ensimmäisen kerran 1995, kun matkasimme perheeni kanssa Houstoniin, Texasiin. Sen jälkeen lentoja onkin kertynyt aika monta. Jossain vaiheessa olisin halunnut liikennelentäjäksikin. Nykyään lentäminen puolestaan hieman pelottaa, tai ehkä ennemminkin jännittää, vaikka tiedänkin sen olevan todella turvallinen matkustusmuoto.
Onko joku itkenyt vuoksesi? Kyllä. Sekä ilosta että surusta.
Ollut rakastunut kolme kertaa. Tai ainakin kaksi.
Ollut ambulanssissa ensimmäisen kerran potilaana viime keväänä järkyttävän migreenikohtauksen vuoksi. Meinasi tulla matkapahoinvointia, kun kuljetus oli aika pomppuinen.
Luistellut viimeksi viime talvena monen vuoden tauon jälkeen. Ostin myös uudet luistimet, sillä veikkaan, että opettajan urallani niille tulee vielä jonkin verran käyttöä.
Surffannut joitakin kertoja. Brasiliassa asuessani surffasin silloin tällöin kavereideni kanssa. En todellakaan ollut mikään hyvä, enkä kyllä ole vieläkään. Viime talvena olin viikon surffileirillä Balilla ja sain jo vähän enemmän tuntumaa koko hommaan yli 10 vuoden tauon jälkeen. Tämän talven Bali-reissulla houkuttaisi jälleen mennä surffileirille.
Ollut risteilyllä lapsena joka hiihtolomalla Helsinki-Tukholma-Helsinki-välillä. Parasta oli buffetin kuorittavat katkaravut ja naamiaiset. Turussa asuessani risteilyillä tuli käytyä aika useinkin, mutta nyt itärajalla asuessa harvemmin.
Ajanut moottoripyörällä never. Kyydissä olen kyllä ollut monestikin, mutta en ole ajanut, enkä varmaan ajakaan. Skootteri on minulle varsin sopiva menopeli.
Ratsastanut hevosella kerran Brasiliassa asuessani ja kerran Unkarissa ollessani (se oli kyllä sellainen pikainen talutus vain). Ennen Brasilian heppakertaa olin aiemmin ollut kaksi kertaa ponitalutuksessa ja kerran hevostallilla harjaamassa hevosia, jolloin totesin olevani todella allerginen hevosille. Niinpä Brasiliassa hyppäsin aivan täysin ummikkona hepan selkään.
Lähes kuollut tai ainakin luullut kuolevani 17-vuotiaana, kun minua pisti jalkapohjaan skorpioni keskellä Amazonin sademetsää. En kuollut, mutta sattui ihan hitosti.
Ollut sairaalassa potilaana onneksi vain pari kertaa.
Suosikkihedelmä on kyllä passionhedelmä. Kohta niitä onneksi saa taas ihan fiksuun hintaan, kun alkaa olla sesonki kohdillaan.
Aamu vai ilta? Ilta! Minulle luonnollinen rytmi painottuu selkeästi enemmän iltaan. Haluaisin olla aamuvirkku ja saankin aikasten aamujen päivinä paljon enemmän aikaiseksi, mutta sisäinen kelloni toimii ihan toisin päin, jos elän ilman aikatauluja ja herätyskelloa.
Lempiväri on vaihteleva tilanteen mukaan. Silti sanoisin, että turkoosi, vaaleanpunainen ja keltainen toimivat aika usein.
Viimeisin puhelu oli kämppikseni kanssa maanantaina. Puhun puhelimessa ihan todella vähän. Pitäisi jälleen kerran skarpata tässä asiassa.
Viimeisin viesti oli toiselta kämppikseltäni lounastreffien sopimisesta.
Kahvi vai tee? Tee. Juon teetä joka päivä, varsinkin nyt kun ilmat ovat viileämpiä. Kahvi on pikkuhiljaa luikerrelut elämääni, mutta yhä edelleen se näyttelee hyvin minimaalista roolia elämässäni, sillä juon latten ehkä kerran kuukauteen tai kahteen.
Kissa vai koira? Koira! En ole koskaan oikein päässyt sinuiksi kissojen kanssa, ja olen niille allerginenkin. Poikkeuksen tekee karvaton sfinx-kissa, jota pidin aluksi tosi rumana, mutta kun pääsin tekemään tuttavuutta ystäväni Lily-kissan kanssa, käänsin aivan täysin kelkkani. Vanhana mummona voisin jopa hommata itselleni oman sfinxin.
Paras vuodenaika on ehdottomasti kesä. Jokaisessa vuodenajassa on omat jipponsa ja nautin jokaisesta vuosineljänneksestä, mutta silti kesä on ehdoton lempparini. Tosin Brasiliassa asuessani ikuinen kesäkin alkoi jossain vaiheessa puuduttaa ja aloin arvostaa vaihtuvia vuodenaikoja ihan eri tavalla.
Unelmamaja 