Viime keväänä pelastin ressukkakoiran karkureissulta Ruissalosta. Samassa rytäkässä takkini sai muistoksi pysyvät verijäljet koiran auenneesta tassusta. Mitkään konstit ei auttaneet jälkiin, niin päädyin sitten pienen pohdinnan jälkeen värjäämään takin. Värjäyspäätöstä helpotti se, etten koskaan ollut ihan sinut takin vaalean beigen värin kanssa. Äitini mukaan näytin sossutantalta. Niinpä takki väriaineineen koneeseen ja peukut pystyyn. Valitsin väriksi klassisen Navy Bluen, ettei ajauduta liian kauaksi sossutanttaudesta. Ulos tuli onneksi makean värinen ja ihan uuden oloinen takki.
Tässä taloudessa oli kaksi tismalleen samanväristä sossutantta-takkia, joten ennen ja jälkeen -kuvat olikin hauska napsia yksillä kuvilla. Sen kun vaan samaan kuvaan törkkäsi värjäämättömän ja värjätyn rotsin. Vasemman hihan ja yläselän väri ei ole vielä ihan tasainen, joten taidan heittää takin vielä kerran väriaineen kanssa hyrräämään.
Mitäs mieltä takin muodonmuutoksesta?
New color and new life for my coat. After and before, side by side.
Unelmamaja 