Mukavaa uutta viikkoa! Täällä alkoi uusi viikko jo hieman kodikkaammissa tunnelmissa. Asunto alkaa pikkuhiljaa näyttää ja tuntua ihan oikealta kodilta. Vielä on kieltämättä jonkin verran laitettavaa, lähinnä löytää epämääräisille tavaroille omat paikat ja näin saada pieni kaaos haltuun, mutta hommassa on tapahtunut huimaa etenemistä. Sain eilen iltana laitettua kämppää kuntoon enemmän kuin koko viikkona yhteensä.
Ripustin ikkunaan verhot (villinä valintana turkoosit samettiverhot), tyhjensin muutaman muuttolaatikon ja kehystin lempparijulisteen. Toin tosiaan palan Turkua mukanani susirajalle julisteen muodossa. Yksi kaikkien aikojen mahtavimpia lausahduksia on tuo julisteen ”Varför Paris, vi har ju Åbo”. Suomen Turusta on kirjoitettu näillä sanoilla 60-luvulla ruotsalaisessa sanomalehdessä. Lempparijuliste nojailee toistaiseksi seinää vasten puisen matkalaukun päällä. Olin jo nakuttelemassa taulukoukkua seinään julistetta varten, mutta väliaikaisratkaisu matkalaukun päällä näyttikin niin kivalta, että saa ainakin toistaiseksi olla siinä.
Tehtävälistalla olisi vielä ainakin parin taulun kohtalon selvittely, neljän laatikon purkaminen ja etenkin löytää laatikoiden tavaroille fiksut säilytyspaikat. Lisäksi pitäisi muistaa tuoda Kuopiosta iskän vuosia sitten tekemä seinäteline kitaralle, niin saisi soittimenkin arvoiselleen paikalle. Ei kauheasti siis enää jäljellä, mutta tämä taitaakin olla se kriittisin vaihe. Hyvin pärjää jo näin, eikä ole pakottavaa tarvetta saada hommia hoidetuksi, mutta silti keskeneräisyys häiritsee. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.
Unelmamaja 