Ohoi! Hengissä ollaaan ja kesästä tulee nautittua nyt ihan täysiä, joten kirjoittelut ovat saaneet jäädä ihan omaan arvoonsa viime aikoina. Aurinko ja lämpö houkuttelevat ulos ja tutkimaan uutta asuinseutua. Helsinki näyttää todellakin parastaan ja kotiutuminen on ollut äärettömän helppoa sekä kivutonta. Kotona tulee käytyä lähinnä nukkumassa.
Illat venyvät helposti nyt aika pitkiksi, kun lämpöä ja valoa riittää ihan yömyöhään saakka, ja kaupunki tarjoaa tekemistä joka ikiselle päivällä sekä illalle. Onneksi aamut ovat myös valoisia, niin herääminen on edes asteen verran helpompaa. Silti aamut ovat minulla melkoista minuuttipeliä myös näin kesällä, kun maksimoin uniajan, joten aamupalan on oltava nopea sekä täyttävä, ettei aamusta tuhraudu turhaa aikaa kyökin puolella.
Oma luottoaamupalani on ollut jo useamman vuoden taivaallisen hyvä mikropuuro, jota kyllästän usein raa’alla kananmunalla sekä marjoilla tai hedelmillä. Mikropuuroon sopii ihan tavalliset kaurahiutaleet, eikä tarvitse siis käyttää ravinneköyhempiä pikahiutaleita tai valmispusseja. Desi hiutaleita, pari desiä vettä ja mikroon. Onneksi olen oppinut käyttämieni mikrojen tehot ja puuron tarvitseman ajan, ettei puuro pääse räjähtämään ja sotkemaan mikroa. Tätä on joskus ehkä tapahtunut ja siihenpä ne säästetyt aamuminuutit sitten on mennytkin, kun on pitänyt kuurata tahmaista puuroa mikron kuvusta ja seiniltä.
Kun puuro on mikrotettu, napautan joukkoon yhden raa’an kananmuna (suomalaiset munat ovat turvallisia käyttää myös raakana). Lämmin puuro kypsyttää kananmunaa hieman, joten kannattaa sotkea muna kunnolla joukkoon, ellet halua munakaskökkeröitä puurosi joukkoon. Salaisena ainesosana lisään yleensä vielä ruokalusikallisen taivaallista lemon curdia ja kunnolla marjoja. Nyt kesällä on ihanaa, kun voi sekoittaa joukkoon tuoreita, suomalaisia marjoja! Mansikoita, vadelmia, kirsikoita jne. Nam! Ja ei kuin ääntä kohti. Hyvää ja nopeaa, ja pitää ainakin itselläni nälkää loitolla niin paljon paremmin kuin pelkkä puuro.
FUN FACT: Oli aika hauska, kun joskus vanhempieni luona ollessani tein itselleni tätä aamupuuroa ja äitini oli aivan järkyttynyt, että kumoan joukkoon raa’an kananmunan. Ei sen takia, että se olisi raaka, vaan siksi, ettei kombo ole ehkä se kaikista yleisin ja isovaarini kuulemma söi puuronsa usein näin. En siis tiennyt tätä isovaarini tapaa aiemmin, mutta jostain tuolta geeneistä ilmeisesti puskenut omaan arkeeni tavaksi, heh.
Enpä muuten uskonut kirjoittelevani kaurapuurosta näin paljoa, mutta kun tajusin tämän kombon erikoisuuden, halusin jakaa sen myös muille. Meneekö kananmunapuuro testiin vai jätätkö nämä vellitouhut muille?
Unelmamaja 