Tulin runsas viikko sitten takaisin Suomeen parin viikon Vietnamin-reissultani. Nyt kun matka on vielä tuoreessa muistissa, olen pyrkinyt kirjoittelemaan ylös reissun kohokohtia, tapahtumia ja muita huomionarvoisia asioita. Aloitan reissuni purkamisen tällaisella hyvin yleisluontoisella kirjoituksella ja pureudun tarkemmin eri aiheisiin ja paikkoihin myöhemmissä kirjoituksissani.
Virallisesti reissuni kesti 16 päivää, kohteessa ehdin olla 15 kokonaista päivää. Tuohon aikaan puristin neljä kaupunkia ja Halonginlahden risteilyn. Liikuin siis muutaman päivän välein uuteen kohteeseen. Ihan aluksi lensin Helsingistä Dohan kautta Saigoniin, pikavisiitistäni Dohaan voit lukea enemmän täältä. Perille Vietnamiin päästyäni kärsin pari päivää aika tiukasta aikaerorasituksesta, jota minulla ei yleensä pahemmin ole, varsinkaan itään päin lentäessäni. Niinpä otin ensimmäiset päivät Saigonissa hyvin rennosti, ja kunhan vain haistelin paikan tunnelmaa. Trooppisen kuuma kaupunki tuntui aluksi aika sekavalta, hektiseltä ja tunkkaiselta. Opin kuitenkin nopeasti luovimaan liikenteen seassa (mikä on muuten ihan oma lukunsa) ja löysin paljon kivoja paikkoja kaupungin sykkeestä.

Kolme päivää kaupungin menoa ihmeltyäni otin suunnaksi pohjoisen, kun suuntasin Vietnamin pääkaupunkiin, Hanoihin. Olin varautunut hyvinkin kylmään säähän, sillä parikin kaveria oli juuri ollut kaupungissa ja varoitteli säästä. Pääsin perille myöhään illalla noin kolme tuntia alkuperäistä suunnitemaa myöhemmin ja vastassa oli kuin olikin aika kolea sekä sateinen Hanoi. Painuin aikalailla suoraa päätä nukkumaan, sillä seuraavana aamuna oli aikainen lähtö Halonginlahdelle. Hanoi toimi siis tässä vaiheessa vain välipysäkkinä, mutta palasin sinne risteilyn jälkeen takaisin tutkimaan kaupunkia enemmän. Halonginlahden-risteily oli kahden päivän ja yhden yön paketti, josta haluan kirjoitella tarkemmin omassa postauksessaan, sillä tämä oli yksi reissuni kohokohtia korkeasta hinnasta huolimatta.

Halonginlahdella pääsin luonnon keskelle sekä vierailemaan pienen pienessä paikalliskylässä. Näistä maisemista olikin melko iso kontrasti palata takaisin Hanoin miljoonakaupungin vilinään ja pakokaasujen sekaan. Vietin joulun pyhät Hanoissa miljoonien muiden ihmisten keskellä. Kylmyydestä ei tosin jouluna ollut tietoakaan auringon lämmittäessä ilman noin 26-asteiseksi. Aurinkoa ei kylläkään näkynyt kaikkien saastepilvien takaa. Hanoin saasteet pääsivät varoitteluista huolimatta yllättämään ihan toden teolla. Ilmanlaatu oli järkyttävän huono ja vaatteet sekä hiukset lemusivat aivan kamalalta pakokaasulta iltaisin. Silti pidin Hanoin tunnelmasta kovin.

Hanoista jatkoin matkaani Hueen, Vietnamin vanhaan pääkaupunkiin. Taitoin matkani kaukomatkabussilla yön yli, matka kesti kaiken kaikkiaan noin 13 tuntia. Huessa vietin pari kokonaista päivää, joiden aikana sain mielestäni ihan riittävän kuvan kaupungista ja olin valmis jatkamaan matkaani muutaman tunnin päässä sijaitsevaan Hoi Aniin. Paljon kehuttu, pieni ja turistien suosiossa oleva Hoi An sijaitsee Vietnamin itärannikolla, aika tarkasti maan keskivaiheilla. Vaikka kaupungin vanha kaupunki on aivan täyteen ammuttu turisteja, ihastuin paikkaan samantien. Kaupunki on ehkä Vietnamin kaunein kaikkine lyhtyineen ja pittoreskeine kujineen. Eikä kadutkaan ole liian täynnä, kun menee muutaman korttelin sivumpaan ihan ytimestä. Toki pieni kaupunki oli nopea ottaa haltuun ja parissa päivässä tuntui, että tallasin jo samoja kujia edestakaisin, mutta kaupungin ulkopuolella olisi ollut useammaksikin päiväksi ihmeteltävää. Itse vuokrasin yhtenä päivänä polkupyörän, jolla kävin ihmettelemässä maaseutua ja toisena päivänä paikallisopas ajelutti minua ympäriinsä eri paikkoihin. Rantaakin täältä löytyisi, mutta omalle kohdalleni sattuivat niin pilviset päivät, etteivät ranta ja surffilaudat houkutelleet tällä kertaa hyppäämään aaltoihin.

Hoi Anista siirryin vuoden viimeisenä päivänä läheiselle Da Nangin lentokentälle ja sieltä takaisin Saigoniin uudenvuodenjuhliin, sillä paluulentoni oli Saigonista 2.1. aikaisin aamulla. Pääsin siis vielä reiluksi vuorokaudeksi takaisin Saigoniin ja tekemään vielä pari täsmäiskua matkani lopuksi. Olihan se nyt nähtävä, kuinka miljoonakaupungissa juhlitaan vuoden vaihtumista ja lisäksi halusin päästä käymään Cu Chi -tunneleissa (Vietnamin sodan aikaiset tunnelit) noin 50 km päässä Saigonista. Näillä kruunasin pariviikkoiseni Vietnamissa.

Kaksi viikkoa tällaiseen koluamiseen on melko tiukka aikataulu näinkin pitkulaisessa maassa ja tuntuukin, että olen nähnyt Vietnamista vasta ihan pienen pintaraapaisun. Silti voin todeta, että Vietnam on monipuolinen kohde. Maan historia, kulttuuri ja luonto ovat mielenkiintoisia sekä tutustumisen arvoisia. Ja ruoka on sitten asia vielä erikseen herkullisuuteensa ja hintansa puolesta, tätä jos jotain jään maasta kaipaamaan. Luontopuoli tosiaan jäi tällä kertaa harmillisen vähäiseksi, mutta olenkin järkeillyt asian niin, että joskus kun suuntaan uudestaan Vietnamiin, ei näihin kaupunkeihin tarvitse enää välttämättä pahemmin käyttää resursseja, vaan toisella kerralla voin keskittyä enemmän luontokohteisiin, kuten riisiviljelmiin ja paratiisisaariin.

@: UNELMAMAJA@GMAIL.COM
SEURAATHAN UNELMAMAJAA MYÖS NÄISSÄ KANAVISSA
FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN