Olen heikkona erilaisiin keraamisiin astioihin ja esineisiin. Huomaan melko usein hipelöiväni erilaisia keraamisia astioita, vaikka kaappeihin ei uusia oikeastaan mahtuisikaan. Puhumattakaan siitä, olisiko uusille astioille todellista tarvetta.
Astiakaapit pursuavat totta kai suomalaisittain perinteisesti Iittalaa ja Marimekkoa, mutta seasta löytyy myös sekalainen valikoima Ikeaa ja erilaisia ulkomailta tuotuja kippoja. Keramiikkarakkauteni on peruja jo ihan lapsuusajoilta, jolloin kävin viikottain keramiikkakerhossa murjomassa savimönteistä erilaisia kulhoja ja minipatsaita. Kippojen, kulhojen ja minipatsaiden tekeminen kiinnostaisi yhä näin aikuisiälläkin. Ja olenkin useampana syksynä selannut kansalaisopistojen kurssitarjonnasta keramiikkakursseja, mutta olen joka kerta ollut ajatukseni kanssa myöhässä vain todetakseni kurssien olevan varasijoja myöten täynnä.
Onneksi pientä helpotusta tähän savikaipuuseen on löytynyt fimo-massasta, joka on ominaisuuksiltaan sellaista saven ja muovailuvahan välimaastossa seikkailevaa polymeerimassaa. Valmiit työt kovetetaan kotiuunissa, eikä keramiikkauunille ole tarvetta. Massaa löytyy vaikka missä sateenkaaren väreissä, ja jopa glitterillä tai ilman. Massasta tehdään yleensä pieniä, yksityiskohtaisia koristeita ja koruja, mutta soveltuu yllättävän moneen puuhaan. Korujen lisäksi olen tehnyt massasta pari kertaa esimerkiksi kestokukkia mummon ja ukin haudalle, mutta joka kerta joku on nähnyt paremmaksi ideaksi napata kukat omaan matkaansa. Tämä jossain vaiheessa hieman lannisti intoani massalla taiteiluun.
Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen sain yht’äkkisen kipinän jälleen tarttua massaan ja tehdä esineen, jolle olen todennut olevan tarvetta kotonani. Rakastan erilaisia tuoksuja kotini tunnelmanluojana: diffuuserista tuprahtelevat eteeriset öljyt, huoneilmaa lämmittävät tuoksukynttilät ja kaukomaista muistuttavat suitsukesavut ovat ihan lemppareitani. Suitsukkeita polttaessani olen kuitenkin todennut, ettei suitsuketikkujen mukana tullut pieni alusta ole kovin kätevä, sillä suitsukkeen tuhkat tippuvat aina pöydälle, josta ne on ikävä siivota pois. Niinpä päätin tehdä fimo-massasta suitsukkeelle telineen, joka on sen verran iso (olematta kuitenkaan liian iso), että tuhkat tippuvat sen päälle ja näin helpottaa siivoamista.
Valitsin omista fimo-varastoistani löytyvistä massoista vaalean, hyvinkin keramiikkaa muistuttavan massan, josta muotoilin suitsukkeelle sopivan alustan. Lisäksi tein samalla vaivalla teepussille alusen, johon käytetyn teepussin voi laskea. Tein tummansinisestä fimo-massasta vielä teepussin kuvan kertomaan minilautasen funktiosta. Toki tähän käyttöön minulla olisi myös söpöjä pikkulautasia, joita toin mukanani Vietnamista, mutta tahdoin varta vasten tähän tarkoitukseen alusen, jota voisin pitää jatkuvasti esillä työpöydälläni ja käyttää vietnamilaisia lautasia ruokatarjoiluihin, joihin fimo-massaa en kemikaaliensa takia välttämättä käyttäisi. Ja kun kerran olin päässyt vauhtiin, niin tein lisäksi aluseen sopivan mukiin tökättävän möntin, johon teepussin narun saa kiedottua, ettei pussi uppoa naruineen kuumaan veteen. Toki tähänkään ei varsinaisesti tarvitse erikseen mitään, kun narun voi kietoa esimerkiksi mukin korvaan, mutta kun inspiraatio oli päällä, niin kerrankos sitä samoilla (uunin) lämmöillä.
Massa on helposti muotoiltavaa, kunhan sitä on ensin vähän muljuttanut ja lämmittänyt käsien välissä sekä notkistanut. Muotoilun jälkeen töiden ei tarvitse antaa kuivua tai muutenkaan tekeytyä, vaan työt voi samantien iskee uuniin kovettumaan (110ºC , 15-30 min). Uunin jälkeen massa on lämmintä, mutta jäähtyy pian ja onkin sen jälkeen käyttövalmis. Uunitettu massa kestää kosteutta ja on ohuemmista kohdista hieman joustavaa. Myönnettäköön, ettei tämä kylläkään ole mitään kamalan halpaa, kun pienehkö pala massaa maksaa muutaman euron, mutta onneksi massa on riittoisaa ja pienestä palasta tekee jo aika paljon erilaisia esineitä. Eikä tarvitse pohtia, mistä saisi keramiikkauunin käyttöönsä.
Kannattaa muuten etsiä esimerkiksi Pinterestistä tai Instagramista kuvia taitavien tekijöiden fimo-töistä ja inspiroitua niistä.
Unelmamaja 
Yksi kommentti artikkeliin ”Köyhän naisen keramiikkaa”