Olen ollut 15-vuotiaasta saakka aina se seurusteleva tyyppi, joten onkin outoa olla nykyään (vielä yli kolmen vuoden sinkkuuden jälkeenkin) lähikaveriporukassa lähes ainut sinkku. Melkein jo ikisinkku. Vaikken kyllä edes ole läheskään ainut.
Lue loppuun
Aika monessa blogissa on pyörinyt aikojen saatossa työhistoriakirjoituksia ja mielestäni näitä on ollut mielenkiintoista lukea. Millaisia polkuja pitkin on päädytty mihinkin pisteeseen ja kuinka erilaisia työnkuvia sekä uria onkaan olemassa!
Lue loppuun
Vuodenaikojen muuttumiset ovat aina ikään kuin pieniä uuden alkuja. Keväisin luonto herää eloon ja synnyttää uutta pitkän talven jälkeen, syksyisin asennoidutaan kesän nautinnoista ja riennoista rutiinien avulla hieman reippaampaan arkeen.
Lyhyesti ja ytimekkäästi, todennäköisesti olen. En kuitenkaan haluaisi olla.
Lue loppuun
Ystävät tekevät eletyistä hetkistä erityisen makeita tai joskus liiallisuuksiin menevinä ehkä hieman hapokkaita.
Lue loppuun
Unelmamaja 