Halloween on ihan muutamassa vuodessa vakiinnuttanut paikkansa Suomenkin juhlakalenterissa. Ja miksipä ei, juhlia ei juuri voi olla liikaa. Niinpä tartuin eilen ensimmäistä kertaa kurpitsaan ja kaiversin oman version illan pimeyttä varten. Menin hieman hempeämmällä linjalla, kun olen nykyään aika nynny ja jänishousu. Pidemmittä puheitta haluankin toivottaa jokaiselle hyvää pyhäinpäivää sekä halloweenia!
Lue loppuun
Järkkäri on kulkenut jo useita vuosia matkassa. Tai oikeastaan ei juuri ole kulkenut ison kokonsa ja painonsa takia. Hirveä hinku kyllä olisi kuvailla aina ja kaikkialla, mutta isoa järkkäriä ei läheskään aina jaksa raahata mukana. Siksipä päätinkin kesällä kuukausien pähkäilyjen jälkeen hommata mikrojärkkärin. Kokonsa puolesta kuin pokkari, mutta ominaisuuksiltaan järkkäri. Löysin Rajalalta silloin sopivasti tarjouksen, johon kuului kameran runko ja kaksi eri putkea. Väriksi mukavan erilainen oranssi ja tilaus matkaan. Toki uuden, ihanan pirteän kameran kaveriksi piti tilata myöhemmin myös sopiva kamerahihna. Lue loppuun
Käväisin viikonloppuna kotona Kuopiossa moikkaamassa vanhempiani. Hitsi, että onkin aina ihanaa käydä kotikotona, vaikkei niin kauheasti mitään puuhaisikaan tai kerkeäisi (valitettavasti) törmäämään ystäviin. Kuopio otti heti turhat luulot pois, kun lauantaiaamun aloitti juoksu- ja porrastreenillä Puijon mäkihyppytornin maisemissa. Pohkeet huutaa vieläkin armoa.
Aamureippailujen jälkeen olikin hyvä käydä koko poppoolla nauttimassa lauantain herkutteluna pasta-annokset italialaisessa ravintolassa. Kuopiossa on nimittäin melko autenttinen italialainen Trattoria Sorrento. Ravintola on saanut alkunsa Ravintolapäivästä ja on nyt jo kolmisen vuotta ollut ihan vakituinen ruokapaikka. Omistaja Paco ja hänen kätyrinsä ovat italialaisia, jotka taitavat mainion tunnelman sekä ruuan loihtimisen. Paikalla vierailee silloin tällöin myös Pacon papa ja mamma Italian auringon alta. Pääsimme lauantaina nauttimaan siis myös papan höpinöistä.
Kupari on ollut jo parin vuoden ajan pinnalla sisustuksessa ja jatkaa yhä edelleen vahvaa porskuttelua trendien aallonharjalla.
Kaapin pohjalla oli jo jonkin aikaa pyörinyt Frooshin smoothie-pulloja, joille olin miettinyt uusiokäyttöä. Yksi päivä töissä myymälän puolella pyöriessä törmäsin kuparimaaliin automaaliosastolla, muistin pullot ja siitä se ajatus sitten niin sanotusti lähti. Purkki kassan kautta kotiin ja maalaushommiin. Koska halusin pulloihin jotain twistiä, niin teippailin maalarinteipillä kumpaankin pulloon raidat. Nämä kohdat jäi maalailun jälkeen läpinäkyviksi ja katkovatkin kivasti klassista linjaa. Perusklassinen kun ei ole ihan suoranaisesti mun juttuni. Lue loppuun
Vaikka asunkin niin ydinkeskustassa kuin vaan mahdollista ja rakastan sitä, että kaikki palvelut on ihan kulman takana, olen sisäisesti aika mehtäläinen. Keskustan vilinästä on välillä ihanaa kipaista metsään ja rauhoittua. Rakastan luontoa, metsässä hortoilua, sienestystä, eläinten bongailua… Ehkä siksi partiokin koukutti mut mukaansa 16 vuotta sitten.
Lue loppuun
