Puhuimme muutaman kaverini kanssa tässä taannoin hippeilystä ja siihen liitetyistä stereotypioista. Osa oli sitä mieltä, että olen täysi hippi, osa ei yhtynyt tähän mielipiteeseen ihan yhtä vahvasti. Päädyimme lopulta siihen, että en ole suoranaisesti hippi, vaan sellainen boheemi eläjä hippiviboilla. Kierrätän aika fanaattisesti ja mietin ekologisuuden näkökulmasta monia asioita, mutta samaan aikaan käytän kertakäyttömuotia ja lentelen eri puolille maailmaa. Siitä olimme kuitenkin lopulta samaa mieltä, ettei tuorepuuro ole vain hipeille, vaikka se aluksi herättääkin vähän sellaisia ituhippifiiliksiä kaveriani lainaten.
Tuorepuuro on kiireiselle (tai laiskalle) yksi parhaimpia aamupaloja tai välipaloja, jos vain tajuaa valmistella puuronsa etukäteen. Valmistukseenkaan ei mene aktiivista aikaa viittä minuuttia pidempään, mutta ennakointia se vaatii, sillä puuron pitää tekeytyä jääkapissa mielellään yön yli. Tuorepuuroihin on ihan loputtomia variaatioita, mutta kun peruskaava on hallussa, vain taivas on rajana makuvaihtoehtojen suhteen. Peruskaava on aikalailla kaikissa tuorepuuroissa sama:
Yksi omia lemppareita on puuro, johon laitan himpun verran vajaa 1 dl kaurahiutaleita, 1 dl makeuttamatonta mantelimaitoa (neste), 1 dl kookosmaitoa (massa), 1 rkl chia-siemeniä (maku), 2 tl vaniljakreemijauhetta (maku). Kaikki vain sekaisin ja jääkaappiin tekeytymään. Laitan samaan syssyyn puuron päälle vielä valmiiksi banaanisiivuja, mustikoita, mangokuutioita, mansikoita ja cashewpähkinöitä, joten aamulla ei tarvitse kuin napata purkki kaapista ja syödä. Tuollainen lasipurkki on myös hyvä eväsrasiaksi tuorepuurolle, sillä tuo patenttilukitus pitää purkin hyvin kiinni, eikä puurot levahda pitkin reppua tai kassia.
Unelmamaja 